Hyvästä tarkoituksestaan  huolimatta tämä kirja on typerä ja vaivaannuttava.Kotiäiti joka nousee sorron yöstä on toki feministikirjallisuuden tukipilareita mutta tarvitseeko tämä kasvutarina tehdä näin osoittelevasti? Siis paskanaama ( kotiäidin nimitys aviomiehelleen ja 5 lapsensa isälle)on toki ihan hirviö miehekseen, hän antaa tulen takassa sammua ennemminkuin itse lisäisi hiiltä, mutta mahtaako olla paskanaaman vika, kun kotiäiti ei osaa pestä pyykkiä tai vierottaa 2-vuotiasta rinnoilta ? Ukkeli ei anna riittävästi rahaa ruokaan ja valittaa sitten kun päivällinen on paskaa. Kotiäidin mieleen ei tule asiasta miehelleen puhua, tietenkään. Anoppi on opettanut ettei miehen kanssa pidä riidellä tai olla eri mieltä.Anoppi kuolee mieluummin kuin pyytää lupaa omalta mieheltään päästä lääkäriin.Sananmukaisesti.