Ekotaloja suunnitteleva arkkitehti Harri on ihan pihalla itsensä kanssa.Ex-vaimo syönyt Harrin itsetunnon jatkuvalla nälvimisellään ja hyvin erikoisella tasa-arvo käsitykseltään.Nykyinen avovaimo taas tykkää pukeutua mielummin mukavasti kuin kauniisti.Sukulaiset katselevat nenänvartta pitkin ja Harri rahjustaa kopromissista uuteen kompromissiin. Sitten Harri päättää toimia kerrankin toisin kuin äiti on opettanut ja ottaa kyytiin liftarin, Even, joka muuttaa Harrin elämän suunnan tai jotain.

Kirja pyörähtää käyntiin oikein mukavasti, on suorastaan virkistävää lukea miehen ajatuksista miehen kirjoittamana. Epävarmuuksista, naisista, kaikesta.Sitten kirjan tarina jotenkin väsähtää ja Röyhkä yrittää päästä koko jutusta eroon nopeasti mutta ei ehkä niin kivuttomasti.Pettymys kirjan loppuratkaisuun oli käsinkosketeltava ,alun lupoauksesta hyvästä tarinasta tulikin outo sillisalaatti vappulounas pöydässä.